Iloisin mielin...

...helteestä huolimatta.   

 Ihan vasta tein vauvalle mekon. 

Edessä rusetti ja vastalaskos. Takana tarrahauha.

Tein loppukankaasta hatun. 

Kokoon osviittaa siskon pojan neuvolakortista.  

Koossa 62 päänympärys voisi olla 42 cm. 

  Lakkeilu oli hauskaa. 

 

 

Vuorina taftia, luonnossa kauniimpaa.

*

Kirpparikierroksen aarre.

Kurkkaan kaloja.

Sehän on järvihirviö-kirja!

  

muistoja lapsuudesta

*

 

Olin kenkäkurssilla!

 Opettelin valmistamaan perinteiset lapin kengät,

 lapikkaat

eli kurpposet. 

Paikallislehdestä tuttu termi on kurpokkaat.

Valmiit kengät mehiläisvahattuina.

Kenkien tekoon liittyi runsaasti eri työvaiheita.

 Leikattiin nahkoja, pisteltiin naskalilla reikiä ja ommeltiin. 

Nahkat nautaa ja poroa.

 Pohjiin lisäksi puuta ja muovia.

 Enimmän aikaa kengät olivat lestillä.

Lestit ja niiden päällä tehdyt  kengät.

Sen päälle kenkä kiskottiin ja naulattiin,

 kun varret, ääri ja iltti
oli ommeltu yhteen.

Ja kenkiä oli liotettu vedessä aikansa.  

Ääriä vailla. Termi "kevytkenkäinen" tullee tästä.

Kengät lestillä, ilman pohjia.

"Painaa villaisella".

 Villalla hankaaminen teki nahkaosat vedenpitäviksi. 

Sain käyttää erinäisiä jännittäviä työkaluja. 

Hiomakoneesta ei tullut edes haavoja.

Naskali ja mattopuukko olivat teräviä. 

Neulat meni hirmu helposti poikki (á 2 e).

Laastarikulut sisältyivät kurssimaksuun.

Ohentaminen jalosti arvatenkin luonnetta.

Liima kuivuu. Kenkä odottaa rantinauhaa.

Puunaulojen hakkaamista kantapäähän.

Kolmiot nauhojen päissä alkoivat näyttää tylsiltä... 

Ompelinkin ruusut.

Kolmiot piilotin. 

 Huomasitte kai, että tekeminen oli kovasti hauskaa?

*

Memento mori 

Pyörähuollosta.

Pitäsköhän opetella tekemään ihan itse?