Pitkästä aikaa...

... pääsen bloggamaan.

On tullut taas puuhailtua kaikenlaista 

mutta ei se vissiin ole 

täällä blogin puolella oikein näkynyt. 

Pistänpä teille pari kuvaa 

niin nehän ne 

kertoo enemmän kuin 

tuhat sanaa. 

Askartelin kaakaopurkin päälle herkän mutta piikkitukkaisen örkin. 

Toimi palautteen kerääjä eräällä leirillä.

Allergiakotiin helppohoitoinen lemmikki.

 Piti vaan leikata selästä auki 

että sain ulos ne paperilippuset 

mitä se oli syönyt 

ku en muistanut semmosia miettiä tehdessä.

Örkillä on herne nenässä. Ei tule pois vaikka kuinka ravistelisi.

 Syksyn aikana olen paljolti piirrellyt. Alla tilaustöitä lapsille.

2D-muumitalo kartongista. Niin iso kuin arkista sain.

Mamma. Menossa em. taloon.

 Kaiken kun päällystää kontaktimuovilla niin ne säilyy pitempään siistinä.

 

Toimiskohan vinkki myös neuleihin sovellettuna? 

 Sain tehtyä kesken olleet kestovihannespussit. 

Vein lahjaksi ystävälle kun olin joskus kauan sitten luvannut. 

Itellä nämä on kyllä nykyään pesupussina.  

Niitäkin tarvitaan. 

Neljä uudenkarheaa kestohevipussia. Solmittavat nauhat.

Omppukin viihtyy pitsipussissa. Omenat kuvausreksiviittaa, eivät liity tapaukseen.

Niin kun siis ystävällä oli synttärit. 

Siksi em. pussitkin valmistuivat.

Äkkiä ompelin käsin sydämellisen  heijastinlahjan.

Paperista symmetrinen sydämen malli, sitten leikkasin villakankaasta.

Ripustuslenkki harmaata satiininauhaa. Heijastikangas semmosesta keltasesta liivistä.

Ompelin käsin. Väkersin ripustusnauhan oikein tiukasti.

Valmis! Söpö vaikka sanonkin ite.

Heijastimen toimimisen testasin kameran salamalla.

 <3

 Vain parvi pienoisten lintusien... 

Löysin viime syksyn linnut pöytälaatikosta. 

Oli ne vähän rutussa. 

Otin niistä mallin uusiin. 

Yllä vanhemmat, alla uudemmat.

Väritkin on uudemmissa raikkaammat.

Keittiön ikkunaan ne kaikki lennähtivät tuomaan iloa.

Jotain haluaisin omaankin ikkunaan ripustaa. 

Voisin tehdä tähden. 

(Tai ostaa mutta kun osaan siis tehdä itekin.)

Kun mulla on ylimääräinen puikulalampunjohto tuolla kaapissa. 

Tähti siitä vain on kadonnut. 

Tein pikkutähtösen netistä löytämäni mallin mukaan.

Kullanväristä kartonkia, ah!

 Suikaleita 12 kpl. Tässä suoraan ohjeesta suikaleen mitat: 0,7cm kertaa 15 cm.

Ohjeet täältä.

Siitä tuli nätti. Mitä enemmän liimaa, sitä...?

Sitten liimailin ja pujottelin suikaleita hetken. 

Nopsa homma. 

Lopputuloksen näyttävyyteen nähden helppo askartelu.

Ripustin tähden lamppuun.

Sievähän se on.

 Joulu tulee, oletko valmis? 

Joulu avattiin toissapäivänä tässä kaupungissa ilotulituksella (ei kuvassa). 

Katselin sitä oman kodin ikkunasta.  

Oli hienoja isoja raketteja!

(Mutta sydämmessä tunsin piston siitä rahan ja saasteen määrästä.)

Hyvää joulunodotusta!

 Memento mori. 

Ota silmä käteen ja katso.

Lasit pöydälle yöksi. Miksei myös silmät?

Satoa....

Ilahdutan teitä elonkorjuulla. Olen ahkeroinut metsässä ja vesien äärellä, sekä keittiössä. Kuvassa oleva jogurtti inoitti kirjoittamaan. Olin niin iloinen onnistuessani sen valmistuksessa. Samalla kokeilen, miltä tällainen syksyisen tumma ulkoasu tuntuu. Jos se ei miellytä, muuttanen sen valoisammaksi.

Valmista jugurttia

Toisinaan tekstiä tuntuu tulevan värein höystettynä, mutta joskus on näitä hetkiä, ettei suju. Kuvilla kerron sen, mitä en osaa kirjoittaa.

Ruohonleikkuri

Pesonen rouvinensa

Tiput ovat kasvaneet kovasti, kuten pesosen kilpailijakin

Ihailkaa värejä

Pesosen pyrstö

Toisen kukon pyrstö

Mummon kukkaloistoa.

Kimppu kiitoksesksi tekemästäni työstä.

Tunnistatko kuvan paikan Ystäväni?

Vähän kerrallaan

     

Aamiainen

Alkuasukkaat muuttivat päiväkodin pihaan

Jokimaisema

Häiriö?

Vastakkaiset taivaanrannat Kaunispään kupeessa.

Aamu

Minä tässä välissä

Ilta

Kurrelta terveisiä

Iloisin mielin...

...helteestä huolimatta.   

 Ihan vasta tein vauvalle mekon. 

Edessä rusetti ja vastalaskos. Takana tarrahauha.

Tein loppukankaasta hatun. 

Kokoon osviittaa siskon pojan neuvolakortista.  

Koossa 62 päänympärys voisi olla 42 cm. 

  Lakkeilu oli hauskaa. 

 

 

Vuorina taftia, luonnossa kauniimpaa.

*

Kirpparikierroksen aarre.

Kurkkaan kaloja.

Sehän on järvihirviö-kirja!

  

muistoja lapsuudesta

*

 

Olin kenkäkurssilla!

 Opettelin valmistamaan perinteiset lapin kengät,

 lapikkaat

eli kurpposet. 

Paikallislehdestä tuttu termi on kurpokkaat.

Valmiit kengät mehiläisvahattuina.

Kenkien tekoon liittyi runsaasti eri työvaiheita.

 Leikattiin nahkoja, pisteltiin naskalilla reikiä ja ommeltiin. 

Nahkat nautaa ja poroa.

 Pohjiin lisäksi puuta ja muovia.

 Enimmän aikaa kengät olivat lestillä.

Lestit ja niiden päällä tehdyt  kengät.

Sen päälle kenkä kiskottiin ja naulattiin,

 kun varret, ääri ja iltti
oli ommeltu yhteen.

Ja kenkiä oli liotettu vedessä aikansa.  

Ääriä vailla. Termi "kevytkenkäinen" tullee tästä.

Kengät lestillä, ilman pohjia.

"Painaa villaisella".

 Villalla hankaaminen teki nahkaosat vedenpitäviksi. 

Sain käyttää erinäisiä jännittäviä työkaluja. 

Hiomakoneesta ei tullut edes haavoja.

Naskali ja mattopuukko olivat teräviä. 

Neulat meni hirmu helposti poikki (á 2 e).

Laastarikulut sisältyivät kurssimaksuun.

Ohentaminen jalosti arvatenkin luonnetta.

Liima kuivuu. Kenkä odottaa rantinauhaa.

Puunaulojen hakkaamista kantapäähän.

Kolmiot nauhojen päissä alkoivat näyttää tylsiltä... 

Ompelinkin ruusut.

Kolmiot piilotin. 

 Huomasitte kai, että tekeminen oli kovasti hauskaa?

*

Memento mori 

Pyörähuollosta.

Pitäsköhän opetella tekemään ihan itse?