Jouluun valmistautumista...

ja pieniä ihanuuksia!


Olin kutsunut vieraita ja mieli oli askaroinut jouluisen sisustuksen jokavuotisen ongelman parissa. Keittiöön ei koskaan löydy tarpeeksi kaunista joulun odotusajan pöytäliinaa.


Luulin kangaskätköjeni sisältävän enemmän punaista (herkullisen väristä, muuten) pellavaa kuin mitä sieltä löysin. Olen kai parin vuoden sisään tuhonnut moneen pikkuompelukseen / askareeseen puolitoista metriä laatupellavaa. No, onneksi törmäsin varastojenkaiveluretkelläni toiseen kangasvaihtoehtoon.


Leikkasin liinan kokoisen kankaasta ja ompelin reunoihin siksakkia kun en jaksanut selvitellä saumurin lankoja (taas ne on sotkussa). Sitten taitoin nurkat ja reunat nurjalle sekä ompelin ne kapealla siksakilla läpi liinan tai jotain sinnepäin. Ompeleet siis on näkyvissä. Yllä oleva liinahan on sitten eri kuin alla, koska ensimmäisestä tuli liian lyhyt, niin piti tehdä vielä toinen. Onneksi oli kangasta. Vähän tuli kulunutta kohtaa sitten tuohon toiseen liinaan, mutta aina ei voi voittaa. Hieno silti, ainakin kynttilän valossa.



Edellisissä postauksissa mainitsemieni polkypyöräkauppojen yhteydessä sain tämänkin kauniin punasinivalkoraitaisen kankaan. Mummot on eri reiluja kun ne lahjoittelee vanhoja kankaitaan mm. minulle. Kun omat lapset eivät osaa kuulemma arvostaa, niin antavat sitten meille jotka sopivalla hetkellä ilmoittaudumme käsityönharrastajiksi. (Miksikähän nimeni yhteyteen liitetään toisinaan sen pienen eläimen nimi... hamstr... tai jotain sinnepäin?)











Tein samaiseen keittiöön ikkunaan herttaisia lumihiutaleita, valkoisesta kartongista herkullisella hienosokerikuorrutteella. Aika liimainen esitys, mutta menettelee varsinkin hämärässä.




 Sitten joululahjapaljastuksia osa XIV...

...sisko(t), silmät kiinni... Kukaan ei sitten aattona varmaan arvaa kenen nimi minulle tuli siinä arvonnassa...? Toivottavasti sininen ei ole inhokkiväri. Lankoina tässä Puro - Aallokko (100% villaa) ja turkoosi Rose Mohair (65% akryyli / 35% mohair) ja puikkoina käytin 10-vahvuisia kömpelöetä muovipuikkoloeta.

Jos mietit, mikä kumma tuo sitten on,  et sitä ainakaan kuvan perusteella voi päätellä. Voin kertoa kuitenkin, että asuste... tai jokin sellainen.

Innostuin oikein neulomaan tuollaista paksua (= helppo ja nopea eli sopii meille kärsivällisille neulojille oikein hyvin). Tein samaan syssyyn muitakin tuotteita samaan siniseen sarjaan... No, pitänee laittaa ne tänne vaikka joulun jälkeen, muuten saan syytteen Joulusalaisuuksien Neuvostolta liiallisista paljastuksista ja lasten ja/tai/sekäettäsamaasiahanneon/vaikka siskojen mielten pahoittamisesta.

Talven tuloa...

vai kesä keskell´ juhannusta?

Päivänä muuanna tekaisin itseni ja lähimmäisteni iloksi kartonkista punatulkkuja ja keltatulkkuja. Siis keltatulkku = siis niitä samanlaisia kuin punatulkut, mutta enemmän keltaista kuin punaista. Lajimääritelmä siis aukoton.

Punamahaisia kahta mallia ja keltaisia yhtä. Olin hirveän taitava. Mallia otin internetin kuvahaun tuloksena saamistani linnun kuvista ja sovelsin kovasti itse.

Mustaa kartonkia en löytänyt niin käytin tumman sinistä. Hyvin se kävi. Leikkasin ja liimasin.

Tänään olen puhdistanut ompelukonetta. Ja öljynnyt. Öljyä kului puoli pulloa. Löysin paljon pölyä ja hukkasin vain yhden ruuvin. 

Tämä siis siitä syystä, että kone teki tenän, ei ommellut enää mitään ja oli tosi raskasta pyörittää käsipyörääkään eteenpäin.

Sitä öljyä sitten tippuu lähiaikoina, ajattelin ja ompelin seuraavaksi kesäistä kukkaketoa. Johtoajatuksenani saada vaan tikkiä ulos koneesta, että enimmät öljyt valuis johonkin ei-niin-tärkeälle-kankaalle.

Ihminen tarvitsee kasseja. Tein tuollaisen kirjastokassiksi sopivan. Kangas on jotain vahvaa. Pellavaa? Kerran puoli-ilmaiseksi ostin eräältä vanhalta rouvashenkilöltä - polkupyöräkauppojen yhteydessä.

 Leikkasin vihreitä varsia. Ompelin ne siksakilla. Lankana violetti ja alulankana joku muu. Leikkasin kankaan palasia ja taittelin niistä kukkasia, helppoa kuin heinänteko. Ompelin ne päällitikkaamalla  suoralla ompeleella.

Hihna on hyvän pituinen. Mittasin vanhemmasta kassista. Hihnaa ja muutakin kassia koristelin koneen ainoalla läheskään nätillä tikillä kaikilla eri väreillä. Pistin muuten lopuksi vielä napin tuohon keskelle niin kassia saa vähän kiinnemmäksi.

Kukat ja varret on  kaikkia eri kankaita (tafti, silkki, pellava, epämääränen jne) ja ne varmaan tuosta alkaa rispaantua niin että oon ihan kummassa taas noitten eriväristen langanpätkien kanssa...

Mutta eikö olekin kiva? Iloinen kukkakassi. : )

Tekemättömien töiden välttelyä...

... on ainakin tämä kirjoittaminen. Mutta kun edellisestä on jo niin pitkä aika...

Peikkotyttö Ella sai ensiapua jalkineen koossapysymiseen. Ennen se oli nuppineulalla kiinni, mutta onneksi kaverilta löytyi huovutusneula. Sillä sitten pistelin villaa ja kuvittelin osaavani homman. On se ainakin  siistimmän näköinen kuin ennen.

Eräältä kaveriltani tuolta toiselta puolen tietä sain lainaan kirjan. Hirmuisen tylsä se oli, mutta uutta siitä kuitenkin oppi, joten kiitokseksi ajattelin neuloa hänelle villasukat. Lankana Polku ja Nalle. Ohjeessa käskettiin käyttää Seittemää veljestä, mutta ohjeet on tehty sovellettaviksi! Paksut ja lämpimät niistä ainakin on tulossa, toivottavasti ne ovat sopivan kokoiset.

Tää joulun alainen aika on jännittävää ja siksi harmittaa kun ei ihan kaikkee voi blogailla. Sitten joulun jälkeen tulee varmaan 562 erilaista härpäkettä julkaistua, kun ei enää tarvitse peljätä salaisuuksien paljastumista.

Alimmassa kuvassa uusin tuhansista tekemistäni ruusukkeista. Tällä kertaa värinä on violetti, vihreitten lehtien kera. Lehtiin olen tyytyväinen, sain taiteltua ne tolleen tosi elegantisti! Kuvassa näkyvä koru shoppailtu. Se on pajatuote paikallisesta Elävästä kaupasta (hajosi jo ennen käyttöä, mutta on tosi nätti silti). Alla näkyvä hurmaavan värinen syksyinen  neule on ensimmäisestä bloggauksesta tuttu hartialämmitin.