torstai 1. joulukuuta 2011

Adventinaikaan...

 Kotona on jouluista tunnelmaa. Adventtikynttilöistä ensimmäinen syttyy.


Aina silloin tällöin huomaan, että nykyajan suurkulutuksen keskellä en omistakaan kaikkea tarvitsemaani. Adventtikynttilänjalkaa minulla ei ollut. Aivonystyrät kuumina mietiskelin, mistä halvalla eli mitään ostamatta saisin sellaisen. Sopivia lasipurkkeja ei löytynyt, muovisia kylläkin. Ensin ajattelin, että  suolan avulla uskallan muovisessa rasiassa kynttilää polttaa. Käytännössä huomasin, että kilo suolaa ei olisi riittänyt tarpeisiini. Lopulta keksin, että alumiinifoliolla saan kynttilät pysymään pystyssä ja foliohan ei pala. Ripaus suolaa kruunaa jokaisen hienon aterian, niin myös tämän somisteen.


 Piparin tuoksua...


 Piparintuoksuisessa kodissa on mukava puuhailla sitä sun tätä...




Joulumyyjäiset lähestyvät kovaa kyytiä ja nukenvaatebisnes pyörii kovaa vauhtia. Sopivan sovitusmallin puutteessa olen joutunut soittelemaan pitkin Suomea ja tiedustelemaan peruskokoisen vauvanuken käsivarren ympärystä, se kun tuntui jäävän kovin pieneksi ompelemissani prinsessamekoissa.












Varsinkin tuossa pinkissä leningissä.


Pinkki mekko on ommeltu violetilla langalla (ja vähän mustallakin kun en jaksanut puolata). Periaatteeni nukenvaatteissa on tehdä käytössä kestävää, ettei vaate menisi ensimmäisessä leikissä rikki. Joskus estetiikka jää siis huomioimatta, kun tikkailen hihoja yms. lujasti paikoilleen.

Sininenkin on suloinen, eikö? Siinä käytin materiaalina vuosia varastoissani pyörinyttä H&M:n samettihametta (koko 34 ja malli sairaan lyhyt) ja niin ikään vuosia omistuksessani ollutta pitsinauhaa. Viimeinen pala kyseistä pitsinauhaa tuli nyt käytettyä, hyvä minä! Kyllä sitä tulikin moneen paikkaan ommeltua...

Nuken mekot on siis suurinpiirtein kaavoilla tehty (SK-lehti 10/97 eli antiikkia). Sinisessä on tarranauha kyljessä ja pinkissä selässä. Sinisessä jätin lisäksi toisen olkasauman auki, ja toivon että sen saa jotenkin nukelle puettua.







"Sik sak sokkeloks!" Näinhän kuului lapsena suositun leikin nimi, käsky ja kehoitus. Vielä aikuisenakin samaan leikkiin pääsee mukaan, kun yrittää selvittää sotkuun menneitä lankoja. Ostin kullankeltaista Elävästä kaupasta, kolmella eurolla useampi pikku vyyhti. Olivat vain kovasti sotkussa. Tein heti yhden pipon.


Lisäksi kuva salaisuuksien sukista, ystävälle menossa lahjaksi...



2 kommenttia:

  1. Todelliset salaisuuksien sukat.. :P Jos mulla olisi nukkevauva, niin haluaisin ehdottomasti tuon sinisen mekon! Sieltä päin oli lähetetty minulle terveisiä, aika yllättävääkin kautta, mutta ne terveiset ilahduttivat ihanasti, kiitos niistä! Terveisiä myös sinne!

    VastaaPoista
  2. Tuota nukenmekkoa on havitellu jo monet. Se onkin jo löytänyt uuden omistajan. Uusia terveisiä täältä:)

    VastaaPoista